Näytetään uusimmat 14 / 19 tekstiä ajalta helmikuu 2009. Näytä vanhemmat tekstit
Näytetään uusimmat 14 / 19 tekstiä ajalta helmikuu 2009. Näytä vanhemmat tekstit

25. helmikuuta 2009

Päivän vimpain: loistava peili



Tämä upea peili on Full Moon Credenza:n suunnittelijalta. Peili toiminta perustuu ELI:iin (Eco Light Inside), joka on suunnittelijan kehittämä ekologinen, itsestään valaiseva materiaali, joka luo loistavan efektin valojen ollessa pois.





Full Moon Credenza - huonekaluja, joissa on itsestään valaisevia kuvia. Tässä kuva kuusta.

23. helmikuuta 2009

Viikon kuva: vehkeet pystyssä



Ilmaista pornoa tuutin täydeltä. Vehkeet on tässä valmiina toimintaan. Tappi pystyssä ja munat kovana (5 min). Alkavaan exodukseen on varattu myös rasvaa (kasvis), niin ei munat takerru kurkkuun.

"Älä luota ihmiseen, joka ei tykkää maksamakkarasta".
- kungfutse

Venemessut 2009 outouksia, sekalaisia kuvia

Sekalaisia kuvia vuoden 2009 venemessuilta. Kuten edellisissä kuvapostauksissa, veneet eivät ole tässäkään se juttu. Kuvissa näkyvä "sumu" on kameran linssissä ollutta pölyä ja sontaa. Kamera kulkee aina mukana takin taskussa, joten se helposti kerää itseensä kaikenlaisia epäpuhtauksia.



Lentokoneet on muuten ihan jees, mutta aika vähiin jää parkkipaikat paikallisliikenteessä.



Voi vaan kuvitella tuon pienen miehen ajatukset. Kotimatkalla on ollut räkää ikkunat tiukassa kun kaveri on haaveillut lentämisestä.



Tässä komiassa moottorissa ei sinäänsä ole mitään ihmeellistä, mutta katso seuraavasta kuvasta, missä veneessä se on kiinni.



Niinpä... tällaisen vanhan purkinkin voi laittaa toimimaan hyvin ja rivakasti.



Näin teet kätevästi penkin vaikka harjateräksen pätkistä.



Seikkailulaakson kumivene. Jos joku haluaa vaikka ongelle niin heiltä voi kysellä kyytiä.



Ruoppaaja!!! Tällainen olis kiva saada. Mikä sen hienompaa kuin kauniina kesäpäivänä nirkkoa keskiolutta ja ruopata mudat naapurin laiturille.



Paska.



Poliisien vesijetti, jolla poliisit ajelevat kilpaa ja kikkailevat poliisien saunailloissa.



Näin perämoottori toimii. Mutta mitä helvettiä tuo keltainen rullamitan pätkä tekee tuolla keskellä?



Tällasen kiukaan vois ostaa jo ihan vaan sen takia kun se on niin kivan näkönen.



Toimii hieman paremmin tällaiset kiinnitettävät muovipurkit kuin kotistereoiden kaiuttimet, joita itse käytin veneessä silloin joskus kun sellaisen omistin.



Tällaisessa perämoottorissa on yksi lyömätön etu. Tätä ei ole helppo varastaa. Varkaan tarvitsisi viedä koko vene jonnekin, jossa moottorin voisi taljan avulla nostaa peräkärryille tai vastaavaan. Käsin tätä ei nostella. Lisäksi tässä on sellainen rajoittava tekijä, että perusvaras ei tunne sopivaa ostajaa, eikä hän pysty itse käyttämään tätä 4-metrisessä pulpettiveneessään, saatikka ostamaan riittävästi bensaa tällaiseen.

18. helmikuuta 2009

Venemessut 2009 outouksia, osa 3 - batpaatti



Tämä BatPaatti oli kyllä melkoinen suppo.



Näiden pohjassa olevien poikittaisurien tarkoitus lienee ohjata ilmaa veneen alle, jolloin ilmakuplien ja veden sekoittuessa kitka vähenisi merkittävästi.



Mitä veikkaatte kysymysmerkin tarkoittavan? Messualueella oli samankokoisia vakioita 350 hevosvoimaisia perämoottoreita näytillä, joten tässä pitää väkisinkin olla enemmän jos tätä on vielä hieman fiilattu.

Venemessut 2009 outouksia, osa 2

Kulta on se johon nyt kannattaa sijoittaa jos varaa on. Kulta on tuplannut arvonsa parin vuoden takaisesta hinnasta kun ne kellä on millä mällätä, siirtävät rahansa turvaan kultaan.



Harkko on pienempi kuin suklaalevy, mutta tuplaten paksumpi. Silti se painaa yli 12 kilogrammaa.



Harkon päällä on lappu, jossa kerrottiin harkon arvon olevan 275 tuhatta (sorry, mutta en muista oliko euroa vai dollaria). Lappuun oli korjattu kuulakärkikynällä teksti: arvo nyt yli 300! Siis viikossa yli 25 tuhannen arvon nousu. Toisin sanoen jos velkarahalla ostaa oikeassa kohdassa kultaharkon ja myy kahden viikon päästä niin voi räkiä vuoden kattoon.





Harkkoa sai koittaa nostaa lasissa olevan aukon kautta. Kuvassa oleva käsi on keski-ikäisen naishenkilön, joka ei saanut harkkoa irtoamaan pohjasta.



Tämä käsi onkin sitten jo ison äijän, mutta silti harkko jäi huonon asennon takia osittain pohjaan kiinni.

Se että elokuvissa näitä lapioidaan 50 yhteen laukkuun ja sitten laukun kanssa juostaan on jotain täysin utopistista. 50 harkkoa painaisi reilusti yli 600 kiloa. 10 harkkoa kassissa niin pitäisi olla jo painonnostaja saadaakseen vietyä sen jonnekin, eikä sittenkään montaa kymmentä metriä. Mutta eihän sitä voi tehdä elokuvaa yhden kultaharkon varastamisesta, helpompaa on päättää, että harkko painaa paljon, mutta paino ei lisäänny määrän kasvaessa. Hyvä Hollywood!

17. helmikuuta 2009

Venemessut 2009 outouksia, osa 1

Venemessut 2009 tuli koettua. Nautinnosta ei voi puhua kun edellisen illan hohtokeilaus hohkasi vielä takaraivossa asteen verran turhan lujaa. Jotain tuli nyt kuitenkin kuvattuakin, joten laitan muutaman postauksen sarjan tässä tämän viikon kuluessa. Lähinnä pelkkiä kuvia ja kuvatekstejä siis...



Hondan atv (all terrain vehicle) nimeltään Honda ATC. Tämän voisin sanoa koko venemessujen helmeksi ja yhdeksi harvinaisemmista laitteista. Artikkeli laitteesta englanniksi, klikuti tässä.



Toinen kuva ATC:sta.



Näistä on vaikea löytää tietoa ja kuvia, kunnes rupeaa etsimään haulla Honda Minitrail, jollaisena ne ainakin Amerikassa tunnetaan. Myin juuri oman tällaisen jäykkäperäisen Monkeyn, puoliksi keskeneräisenä ja pahasti puutteellisena hintaan 1 450 euroa. Niin, että jos sinulla on raato tallin perällä, älä heitä sitä kaatikselle. Olen kuullut että vaikka näitä myytiin Suomessa vielä vuonna 1975 niin jäykkäperäisen valmistus olisi loppunut 1972 ja nämä Suomen yksilöt olisivat olleet Saksan ylijäämiä. Korjatkaa jos jollain on parempaa tietoa.



Hei ihan oikeesti, mihin tätä käytetään? Tai siis tietääkö joku jonkun, joka käyttäis tällaista? Kottikärryt, jotka etenee sata metriä tunnissa. Varmaan kivat jos rakentaa mökkiä jonnekin tiettömän kallion laelle.

12. helmikuuta 2009

Uhraa Facebook ystäväsi hampurilaisesta



Burger King:n nerokas mainoskampanja osuu jokaisen Facebook-yhteisöpalvelua käyttävän hermoon. Jokainen palveluun kirjautunut saa ystävä-kutsuja serkun kummin kaimoilta kun monet jäävät ystäväkoukkuun. Yksi omista facebook-ystävistäni koukkuuntui niin, että hän kasvatti ystävämääränsä 70:stä kuukaudessa kolmeen sataan! Suurin osa on tietenkin, hei kaveri tuntee ton ja se sano mulle kerran moi -tuttuja.

Burger King tarjoaa nyt hampurilaisen kaikille, jotka luopuvat kymmenestä ystävästään Facebookissa käyttäen heidän tarkoitusta varten tekemäänsä ohjelmaa.

Sillä ei ole väliä, montako hampurilaista menee. Mutta tämän saama huomio tavallisessa ja sosiaalisessa mediassa on varmaan hirmuinen. Kuten kuvasta näkyy, ruudunkaappausta ottaessani jo yli 230 tuhatta turhaa ystävää on saanut kenkää.

Jos tämä kiinnosti niin aihe kuuluu alueeseen sissimarkkinointi. Suosittelen myös vilkaisemaan Jari Parantaisen sissimarkkinointi-blogia.

Edit: tuo kampanja on siis päättynyt ja nyt sitä jatketaan angry-gram -kampanjalla, jossa potkun perseelle saaneet muka-ystävät voivat lähettää kiukkuviestin heille potkut antaneelle ystävälle. Aivan mahtavaa!

Päivän vimpain: tekstiviesti-peili



Robert Stadler:n +336+ tekstiviestipeili on aivan kurko vimpain. Näitä on valmistettu rajoitettu 20 kappaleen erä. Noin pienestä valmistusmäärästä voi vaan arvailla, mikä on peilin hinta!

Peiliin voi lähettää SMS-viestejä, tekstiviestejä toisin sanoen. Tekstiviesti ilmestyy näkyviin heijastavana ja juoksevana tekstinä automaattisesti peiliä lähestyttäessä.

Robert Stadler on yksi ranskalaisen Radi Designers -ryhmän jäsenistä.

Onko siisti, häh?

11. helmikuuta 2009

Muna-kana kysymys filosofeille

Mikä näistä tulevaisuuden skenaarioista toteutuu:
  1. Maailmasta vähenee kielet muutamaan valtakieleen globalisaation johdosta?
  2. Tekniikka kehittyy niin että puhelimet tai tulevaisuuden kommunikaatiovälineet kuten aivojen sähkökäyriä lukevat teleportaatioviestimet kääntää kieltä lennossa?
  3. Molemmat?
Minäpä tiedän vastauksen, mutta en kerro, buahahahaa.

Kannatuspostaus muille blogaajille

Yksi niistä noin 15 blogista, joita seuraan aktiivisemmin, pyysi kannatusta erääseen aiheeseensa. Kyse on siis tuosta Polojärven blogista. Asia ei itseäni kosketa millään tavoin, sillä kouluun tästä ei varmaan tulee enää lähdettyä, eikä asia itseäni muutenkaan liikuta. Mutta kun olen blogin aktiivinen seuraaja niin kannatan kuitenkin.

Lue miten opintotuki napsahtaa takaisinmaksuun (www.markopolojarvi.com).

HUOM! muutkin, jotka kaipaavat kannatusta, jollekin järkevälle asialle niin laittakaa meiliä (nar miukumauku ahd.in). Jos pidän asiaa vähänkin kannattamisen arvoisena niin lisään tähän postaukseen pienen esittelyn asiasanalinkillä.

10. helmikuuta 2009

Päivän vimpain: Monster pod kamerajalusta



Ajattelin silloin tällöin heittää esittelyn jostain käsittämättömästä vekottimesta, joita tulee päivittäin useita vastaan kun smurffaan netissä.

Aloitan kamerajalustasta nimeltä Monster pod. Monster pod on nimensä veroinen ja oikea hämähäkkimiehen unelmatyökalu. Jalustassa on patentoitu viskoelastinen polymeeri, joka tarttuu lähes mihin tahansa. Kiinnitysalustaksi sopivia pintamateriaaleja ovat esimerkiksi kivi, betoni ja puu. Tuo siis käsittää lähes kaikki mahdolliset pinnat kaupunkiviidakossa.

Ulkomaailmassa tällaisen saa itselleen alle 30 dollarilla. Suomesta en osaa sanoa, onko edes saatavilla.

Lisää kuvia:




Jos toi kiinnitysosa olis irrotettava niin naiset sais tästä viikonloppuna nopeesti komeet toppaukset tissiliiveihin.







No toi lasissa pysyminen on kyllä melko uskomatonta kun kyseessä ei kuitenkaan ole imukuppi. Kai...















Viikon kuva: talvinen katu



Viikon kuvaksi heitän yökuvauksen viime talvelta. Kamerana on ollut Panasonicin taskupokkari. Kuvausohjelma on ollut varmaankin ihan vain joku yömaisema-perusohjelma, joka toimii pienen jalustan kanssa ihan kivasti. Tässä oli käytössä sellanen alle kympin hintainen perusjalka, mutta suosittelen pokkarikuvaajille näitä pieniä kolmijalkoja, joita voi pitää aina takin taskussa. Mulla on käytössä kaks erilaista ja toinen niistä on Gorillapod, jonka voi kiertää vaikka puun oksaan tai laittaa auton sivulasin reunaan. Jos olet aina kuvannut pokkarilla käsivaralta niin voin vakuuttaa, että Gorillapodin osto muuttaa suhtautumisen siihen pokkariin!

6. helmikuuta 2009

Web-sivuston perusajatus

Millainen on hyvä web-sivu internet-markkinoinnin kannalta? Olen katsellut statistiikasta, että jotkut tulevat tähän blogiin hakukoneen kautta hakusanoilla "millainen on hyvä web-sivu" ja vastaavilla hakutermeillä. Web-sivuja on tehty jo iät ja ajat, mutta vieläkin hyvä web-suunnittelu tuntuu olevan hakusessa. Milloin mistäkin syystä, ajan puute, rahan puute, laiskuus, muiden projektien kiilaaminen edelle tai sitten vain se perinteinen lukiolainen naapurin pojan serkku suunnittelijana -syndrooma.

Hyvästä web-suunnittelusta on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja itse tykkään tarkastella sivuja käytettävyysnäkökulmasta. Mutta tässä postauksessa ei mennä syvällisyyksiin vaan tehdään lyhyt ajatusleikki.

Sinun ei tarvitse olla liian huolissasi sivujen suunnittelusta jos mietit kutakin seuraavaa asiaa riittävästi.

Kohdeyleisö. Kenelle kotisivut on osoitettu. Muista että et tee kotisivuja itsellesi jos yrität myydä jotain. Kotisivujen pitää saada kohdeyleisösi tuntemaan olonsa mukavaksi, jotta he voisivat tehdä ostopäätöksen.

Viesti. Mieti mitä haluat viestiä. Millaisen kuvan haluat antaa yrityksestäsi ja tuotteistasi.

Tiedon kohdistaminen. Jos sinulla on seitsemän asiaa, jotka haluat saada asiakkaan tietoon niin ajattele asiaa tratti-mallina. Kun tratti on pöydällä leveä puoli alaspäin niin leveä puoli vastaa tiedon koko määrää, mutta kärki on se, joka nousee näkyviin ja josta on hyvä ottaa kiinni. Tuo asian merkityksellinen ydin esille. Kokoa nämä vielä yhdeksi ydinajatukseksi niin, että sivuston tarkoitus hahmottuu nopealla silmäyksellä.

Kieli. Minä en ymmärrä hölkäsen pöläystä elektroniikasta ja prosessoritekniikoista. En myöskään omista mikroskooppia. Minä haluan tietää, että tuote sopii käyttötarkoituksiini ja että se helpottaa työtäni ja elämääni. Käyttäjä, käyttötarkoitus, käytettävyys, kestävyys ovat muutamia niistä asioista, jotka myyvät minulle vaikka tietokoneen. Jos prosessori on tehokas, se riittää, viis ytimistä.

Muista tehdä sivuista myös edes jossain määrin kevyet. Itsekin surffaan usein mokkulan kanssa puhelimella tai kannettavalla 384 kilobittisellä yhteydellä. Useiden megojen introt saavat haistattamaan pitkät koko sivustolle.

Persoonallisuus. Tietynlainen hillittyys on hyväksi, mutta älä huku massaan. Pk-yrittäjän ei kannata lähteä Nokia-tyylin purkka-viestintään vaan olla rohkeasti oma itsensä. Jää ihmisten mieliin. Ennen kaikkea sinun tulee herättää tunteita. Ihmiset tekevät ostopäätöksen tunteiden pohjalta vaikka miten perustelisivat asiaa järkisyillä. Tunteiden herättämiseen on lukuisia keinoja, enkä pureudu niihin tässä. Tunnepuoleen kannattaa kyllä oikeasti kiinnittää huomiota.

Pari esimerkkiä tunnekeinoista:
  • Liity meihin tuhansien tyytyväisten pierusilppurien omistajiin (yhteenkuuluvuus).
  • Tee päätös nopeasti, tarjous on voimassa vain tämän kuun. Tätä tarjousta ei kannata menettää (menettämisen/häviämisen pelko).
Lainatakseni JuhaS14-nimimerkin optimointi.com keskusteluissa käyttämää ajatusta: markkinointi on kusetusta!

5. helmikuuta 2009

King of Europe katuautokisat

(Tämä kirjoitus on Pick-Nick 2008 -lehteen kirjoittamani matkakertomus, lehti on ladattavissa pdf-muodossa Pick-Nick tapahtuman kotisivuilta)


King of Europe katuautokisat


Bussiin ja baanalle


Koitti vihdoin se odotettu päivä että lähdetään vähän kauemmaksi kisareissuun. Kun saatiin porukka ja varusteet samaan paikkaan niin olikin aika etsiä Forssasta sopiva ulosmenoväylä (niitä kun on melkein yhtä paljon kuin sisääntuloväyliä). Hankoon saavuttiin sen verran etuajassa, että päätettiin käydä vielä kerran nykäisemässä kunnon sumpit kitusiin kun porukka epäili tulevia kahveja juomakelvottomiksi hienostuneille hämäläisille makunystyröille. Yksimielisesti annettiin isot plussat Hangon Esso-asemalle joka oli kunnon perinteinen huoltamo. Kotoinen pieni kahvio ja pieni myymälä joka oli pakattu lattiasta kattoon mitä erikoisimmilla autoilijan toiveilla joita ei ikinä tarvita, mutta on pakko saada ja niinpä saatiin mukaan myös pelikortit.


Laivalle otettiin pelkät kansipaikat kun oli tarkoitus tehdä budjettireissu. Ruvettiin kuitenkin miettimään että on viimeinen tilaisuus saada kelvolliset yöunet ennen Euroopan helteitä. Neuvoteltiin siis hytit halvennuksella ja kiikutettiin reput sinne kiireellä sillä baarihan on auki jo ennen laivan irtoamista satamasta. Laivamatka Suomesta Saksaan vie täyden vuorokauden ja hytti on ehdoton sijoitus sillä uni on tehokkainta ajanvietettä laivalla, jossa kaikki odottavat vain rantautumista. Näillä laivoillahan kaikki ovat vain matkalla jonnekin, toisin Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivät laivat jossa suurimmalla osalla tarkoituksena on tehdä unohtumaton reissu, josta ei muista mitään.


Muutama tunti satamasta irtautumisen jälkeen saatiin nähdä oikein show. Yksi seurueemme jäsen kävi kerrosta alempana katsomassa jos disko mahdollisesti aukeaisi. Kaveri palasi ja ilmoitti että hän näki oven raosta siellä olleen pienen tulipalonalun ja päätti lähteä neuvontaan ilmoittamaan asiasta. Neuvonnassa asiaa ei uskottu ja eikä kaverin juttuihin suhtauduttu vakavasti. Pari minuuttia tämän jälkeen yllättäen tuli henkilökunnalle kuulutus jonka seurauksena baarin eteen vedettiin verhot ja henkilökunta poistui kiireellä. Kohta tämän jälkeen sammui laivasta valot ja vain hätävalot jäi palamaan. Päätimme yksissä tuumin, että nyt saa repusta kaivaa omat eväät kun eihän sitä tiedä vaikka päästäisiin vielä pelastusveneisiin ja silloin on parempi olla lämmikettä ihon alla. Puolentoista tunnin kuluttua henkilökunta palasi ja baari avattiin. Yritimme kysellä palosta, mutta meille kerrottiin, ettei mitään paloa ole ollutkaan. Ehkä uuden lipun alla purjehtiva omistaja sitten vain pitää hyvää huolta henkilökunnasta ja laiva pysäytetään pakollista työpaikkaliikuntaa varten.


Aamukahvit Amsterdamissa

Tiedoksi niille jotka suuntaavat matkansa Amsterdamiin niin kahvihampaan kolottaessa coffee shopista kyllä saa kahvia, mutta savukkeita ostaessa on syytä pitää varansa tai voi huomata olevansa kahveella sanan toisessa merkityksessä. Me saavuimme Amsterdamiin aamulla yhdeksän maissa ja mielessä oli kahvin lisäksi aamupala. Lähdimme kävellen kiertelemään ja etsimään aamiaispaikkaa keskustasta. Vartin kävelyn jälkeen viereemme pysähtyi paikallinen pitkätukka ja rupesi heti kyselemään, että haluammeko löytää jotain, sillä hän tuntee paikat ja neuvoisi mielellään. Oppaamme käveli mukanamme korttelin verran ja johdatti meidät ihan kelvolliseen kahvilaan. En edellisiltä reissuiltani muistanutkaan, etteivät nämä kaverit pelkkää kohteliaisuuttaan turisteja auta ja niinpä tämäkin herra toivoi pientä palkkiota vaivoistansa. Vaikka nämä paikalliset laitapuolen kulkijat ovatkin käsi ojossa niin heille kyllä antaa mielellään muutaman euron sillä heiltä saa hyvän opastuksen ja hyvällä englannin kielellä, joten viittomakieltä ei tarvita.


Belgia, Chimay

Kisapaikalle saavuttuamme jouduimme vähän nahistelemaan Puolan poikien kanssa kun heidän mielestään leirimme vei liikaa tilaa. Mutta kyllä he sitten ymmärsivät että tilaa tarvitaan kun linja-autoa ei voi pystyynkään nostaa. Ulkomaalaiset eivät oikein ymmärrä suomen kieltä, joten pitää muistaa puhua riittävän kovaa ja selvästi artikuloiden niin kyllä se siitä suttaantuu. Oli ilo huomata että seurueellamme oli eurooppalaiset juomatavat tai sitten suomalaiset juomatavat ovat rantautuneet Euroopan mantereelle (jota muuten on nykyisin Etelä-Suomea kun kerran ovat päättäneet suuressa viisaudessaan meihin liittyä). Tiimien tankatessa itseään ja toisiaan alkoi myös alueella paljon rennompi meininki ja rupesivat jo kielimuuritkin kaatumaan. Mukanamme ollut 1,6 litrainen 450 hevosvoimainen Renault R8 herätti myös ihan eri tavalla kiinnostusta kuin Suomen tapahtumissa. Ilmeisesti siellä suunnalla useammat muistavat kyseisen automallin nuoruudestaan.


Itsellekkin kyllä riitti ihmeteltävää. Mahtaa olla Englannissa melko löyhät säädökset sillä paikalla oli kaksi brittikilvissä olevaa 350 pikkulohkolla varustettua Fiat 126 pikkukinniäistä. Voihan se tietenkin olla että kilvet oli lainatta vaarin Leylandista. Muutenkin oli aika näyttävää kalustoa paikalla ja silmänruokaa riitti joka lähtöön. Viikonlopun huipentumana oli näytösajo suihkuturbiinilla varustetulla kiihdytysautolla. Ensin minuutin pari kestävät kaasuttelut ja viisimetristen liekkien loimuttelu. Jo tässä vaiheessa meteli oli sietämätön, mutta se oli vielä pientä mitä tuleman piti. Kuskin päästäessä tämän pyörillä varustetun kuuraketin irti, tuntui kuin pää halkeaisi. Ennen kuin kerkisi tajuamaankaan, oli tuo helvetinkone siirtynyt peltoaukean toiselle puolelle ja itsellä päälli- ja alushousut vaihtaneet paikkaa.


Aikaa tällaiselle reissulle pitäisi tosin varata enemmän kuin viikko. Laivamatkojen viedessä pari vuorokautta ja tapahtuman kolme niin loppu olikin sitten pääasiassa ajamista. Muutama ylimääräinen päivä ja vahingonvaraiset vierailukohteet olisivat parantaneet huimasti retken antia. Myös likavaatteet pitäisi säilyttää muualla kuin matkustustiloissa ja jonkinlainen ilmastonraikastin olisi kanssa plussaa, sillä autossa haisi takaisin tullessa todella miehekkäälle. Tästä viisastuneena teemme ensi kerralla samat virheet uudestaan.





Pohjois-Saksan teillä saa vaikutelman pitkistä välimatkoista.



Amsterdamissa puomit oli korvattu hydraulisesti kadusta nousevilla pilareilla ja sehän meitä maalaisia ihmetytti.



Sertifioitu matkaoppaamme Amsterdamissa.



Tilava katos suojasi hyvin paahtavalta helteeltä.



Tämä autoksi naamioitu kuuraketti ei jättänyt ketään kylmäksi.



Pompannappi pikkulohkolla. Tällä olisi mukava kerätä omenia puutarhasta.



Lomalla on hyvä pysähtyä ihailemaan auringonlaskua.