24. lokakuuta 2008

Leopard OS X Server for dummies

Jouduin tekemisiin Macin serverin kanssa suoraan sanoen housut nilkoissa. Olin totaalinen Windows-mies 386Mhz:n ja Win3,1 ajoilta. Multa löytyy jopa kirjallinen todistus, että osaan käyttää 3,1 Windowssia.

Tässä puolisen vuotta sitten kuitenkin siirryin Mac-käyttäjäksi (Windows kyllä pysyy myös testi- ja epämääräiskäyttöä varten). Oltuani 3 viikkoa Mac-käyttäjä, eteeni lätkäistiin Leopard OS X Server, halleluja. Siitä piti ruveta sitten laittamaan palvelinta pystyyn ja palveluita sitä myöten. Mainittakoon, että palvelinkokemukseni rajoittui käyttäjänä olemiseen ja joidenkin simppelien ohjelmien käyttöön, kuten FTP ja oikea for dummies hallintapaneeli cPanel (loistava).

Kuitenkin. Puoli vuotta sitä on tullut räplättyä aina kun on löytynyt ylimääräistä aikaa ja ajattelin hankkia myös omaan koneeseen talven aikana moisen käyttiksen ja laittaa tänne ylös vaiheet, mitä eri palveluiden käyttöönotto vaatii. Nimittäin kun ne ovat vieraita, eikä tiedä mistä hakea tietoa niin ovat tuskallisia konffattavia. Samalla tulee kirjoitettua ne itsellekin ylös jos joskus tarvii pystyttää nopeasti palvelut.

Mainittakoon tuskaisesta selvittämisestä aivan ensimmäinen ongelma. Palvelin käynnissä, yhtään palvelua ei käynnistettynä. Avaan selaimen, internet toimii, mutta en pääse yhdellekään SSL-suojatulle sivulle (https osoitteen alussa). Kyselin foorumeilta, mylläsin netissä hulluuden partaalle. Soitin lopulta Applen tukeen, minua palloteltiin pari kertaa tyypiltä toiselle, kaksi päivää duu juu splinglish -puheluita, ja vika ratkesi. Loppujen lopuksi virhe oli aika triviaali, mutta ongelman paikallistaminen helvettiä ilman asianmukaista tietotaitoa. Jätetään nyt kertomatta mikä oli vikana niin saa siitä ensimmäisen artikkelin aiheen, jahka saan hankituksi sopivan käytetyn raudan ja ylimääräiset 500 euroa käyttöjärjestelmään.

Alla listaa palvelimen sisuskaluista, jotka saivat html-taittaja-kuvankäsittelijä-sekatyömieheltä melkein vellit housuun:

Alla olevat asiat on listattu osoitteesta http://www.apple.com/fi/server/macosx/specs.html

Tiedosto- ja tulostuspalvelut
  • Mac (AFP, AppleTalk PAP, IPP)
  • Windows (SMB/CIFS, IPP)
  • UNIX ja Linux (NFS, LPR/LPD)
  • Internet (FTP, WebDAV)
Hakemistopalvelut ja autentikointi
  • Open Directory (OpenLDAP, Kerberos, SASL)
  • NT Domain Services (Samba 3)
  • Backup Domain Controller (BDC)
  • LDAP-hakemistoliitäntä
  • Active Directory -liitäntä
  • BSD-määrittelytiedostot (/etc)
  • RADIUS
Sähköpostipalvelut
  • SMTP (Postfix)
  • POP ja IMAP (Cyrus)
  • SSL/TLS-salaus (OpenSSL)
  • Postituslistat (Mailman)
  • WebMail (SquirrelMail)
  • Roskapostin suodatus (SpamAssassin)
  • Virustentorjunta (ClamAV)
Kalenterit
  • iCal Server (CalDAV, iTIP, iMIP)
Hajautettu laskenta
  • Xgrid 2
Tiedostojärjestelmät
  • HFS+ (kirjaava, isot ja pienet kirjaimet erotteleva)
  • UFS ja ZFS (vain luku)
Verkkosivustojen tarjoaminen
  • Apache-WWW-palvelin (2.2 ja 1.3)
  • SSL/TLS (OpenSSL)
  • WebDAV
  • Perl (5.8.8), PHP (5.2), Ruby (1.8.6), Rails (1.2.3)
  • MySQL 5
  • Capistrano, Mongrel
Yhteistyöpalvelut
  • Wiki-palvelin (RSS)
  • iChat Server 2 (Jabber/XMPP)
Sovelluspalvelimet
  • Apache Tomcat (5)
  • Java virtual machine (J2SE)
  • WebObjects Deployment (5.4)
  • Apache Axis (SOAP)
Asiakashallinta
  • Hallitut asetukset
  • NetBoot
  • NetInstall
  • Ohjelmistonpäivityspalvelin
  • Siirrettävät kotihakemistot
Verkkoyhteydet ja VPN
  • DNS-palvelin (BIND 9)
  • DHCP-palvelin
  • NAT-palvelin
  • VPN-palvelin (L2TP/IPSec, PPTP)
  • Palomuuri (IPFW2)
  • NTP
Hallintaominaisuudet
  • Server Assistant
  • Server Admin
  • Server Preferences
  • Server Status -widgetti
  • Workgroup Manager
  • System Image Utility
  • Secure Shell (SSH2)
  • Server Monitor
  • RAID Utility
  • SNMPv3 (Net-SNMP)
Korkean käytettävyyden ominaisuudet
  • Automaattinen palautuminen
  • Tiedostojärjestelmän kirjaaminen
  • IP-vikasietoisuus
  • Ohjelmisto-RAID
  • Levytilan seuranta
Median lähetys
  • QuickTime Streaming Server 6
  • QuickTime Broadcaster 1.5
Ohjelmat
  • RAID Admin
  • Server Admin
  • Server Assistant
  • Server Monitor
  • Server Preferences
  • System Preferences
  • System Image Utility
  • TextEdit
  • Workgroup Manager
  • Xgrid Admin
Lisäohjelmat
  • Activity Monitor
  • Automator
  • Console
  • Directory
  • Directory Utility
  • Disk Utility
  • Network Utility
  • ODBC Administrator
  • Podcast Capture
  • RAID Utility
  • System Profiler
  • Terminal
  • X11
Kehitystyö
  • Xcode
  • Instruments
Palvelut
  • AFP
  • DHCP
  • DNS
  • Palomuuri
  • FTP
  • iCal-palvelin
  • iChat-palvelin
  • Sähköposti
  • MySQL
  • NAT
  • NetBoot ja NetInstall
  • NFS
  • Open Directory
  • Podcast Producer
  • Tulostus
  • QuickTime-lähetys
  • RADIUS
  • SMB
  • Ohjelmiston päivitys
  • VPN
  • Web
  • WebObjects
  • Xgrid
Kielet
  • Englanti
  • Japani
  • Ranska
  • Saksa
Avainteknologiat
  • Apache
  • AppleScript
  • Bonjour
  • CalDAV
  • Carbon, Cocoa, Java
  • CDSA
  • Fibre Channel
  • FireWire
  • H.264
  • HFS+
  • IPv4 ja IPv6
  • IPFW
  • Jabber/XMPP
  • Kerberos
  • L2TP/IPSec
  • LDAP
  • Perl
  • PPTP
  • Python
  • Ruby on Rails
  • Quartz Extreme
  • QuickTime
  • RAID
  • 64-bittinen laskenta
  • Samba
  • SNMP
  • Spotlight
  • Tomcat
  • Unicode 4
  • UNIX
  • USB
  • VNC
  • WebDAV
  • Xgrid
  • ZFS
Nyt kun palvelin pyörii, FTP, Web-sivut ja muutamat muut palvelut on toiminnassa, niin täytyy myöntää että iso osa tuosta ylläolevasta listasta on yhä täyttä hepreaa :-) Mutta tavoitteena on että parissa vuodessa kaikki itselle oleellinen olisi hallussa. Suap nähä...

22. lokakuuta 2008

Ilmainen kuvapankki sittenkin

Edellinen kirjoitukseni ilmaisesta kuvapankista on pistänyt hieman miettimään asiaa. Olen tullut osittain toisiin ajatuksiin ja teen marraskuussa muutoksen asiaan. Kuvalaari.net tulee muuttumaan linkware -kuvapankiksi. Skaalatut kuvat tulee olemaan saatavilla vaikkapa 600 pikselin kokoisina ja ilman vesileimaa. Ainoana ehtona on että kuvia käytetään vain webiin ja jokaiselle sivulle, jossa kuvia käytetään, laitetaan myös linkki kuvalaari.net:iin. Harrastelijakuviahan nuo ovat, mutta ovatpahan sentään omia. Prkl!!! Voisin tehdä tuon muuten vaikka tänään mutta väsyttää ja vituttaa ja silmät on kierossa liiasta tietokoneen tuijottamisesta.

19. lokakuuta 2008

Ilmainen kuvapankki?

Ilmainen kuvapankkiko, ei nyt sentään. Mutta jotain perääkin otsikossa on. Harrastan jossain määrin valokuvausta. En tosissani, mutta nautin onnistuneista kuvista. Tekniikkaa enemmän kiinnostaa vaan että kuva on itselle mieleen. Kalustona toimii Samsungin 3,2 Mpx kännykkä, Panasonicin DMC-TZ3 digipokkari ja nyt uutena lisänä Canon EOS 450D digijärkkäri. Muutama kympin jalusta, jotka kulkee mukana silloin kun niitä ei tarvita ja niin poispäin. Eli kuvat on lähinnä sylttyä. Mutta kun niitä kertyy paljon niin niistä saa väkisinkin käyttökelpoista materiaalia.

Perustin siis omaa käyttöäni varten pienen kuvapankin, josta voin hakea materiaalia missä nyt satunkin tekemään juttujani. Muutamalla tutulla on kanssa tunnarit, jotta he voivat käydä hakemassa täysresoversioita omiin tarpeisiin. Ilmaiseksi tietenkin kuten otsikkokin sanoo. Mitä nyt pientä vuorovaikutteisuutta, linkkiä näkyviin, avitusta tarvittaessa jne. Pikemmin vois kyllä vielä käyttää nimitystä kuvaroskapankki kuin kuvapankki, mutta kehitystä tapahtuu ja jossain vaiheessa itselläni on melkoinen repertuaari materiaalia.

Jos tuntuu siltä että voisit jotenkin vuorovaikuttaa hyödyllisesti niin voin antaa kuvia vaikka linkkiä vastaan. Alla on pari kuvaa, mutta käy katsomassa osoitteesta kuvalaari.net mitä on jo kertynyt. Kuvat on käsittelemättömiä, mutta tarvittaessa sekin järjestyy.


Iltarusko saaristossa.


Syysaamu Torronsuolla


Talvinen kehräämön pato Forssassa


Kuivunut mänty pururadan varrella

Myyntitykki löysi netin

Koetin myydä omakotitaloani keskeneräisenä ja tuli sitten huomattua että sellaiselle ei oikein tahdo löytyä markkinoita. Otin talon sitten pois myynnistä ja aloitin pikkuhiljaa viemään projektia loppua kohti. Samalla laitoin kuitenkin varoiksi myynti-ilmoituksen hesarin oikotie.fi -palveluun. Menee viikko niin minuun ottaa sähköpostilla yhteyttä vanhempi kiinteistövälittäjä puolen metrin mittaisella sähköpostilla jossa isoilla kirjaimilla kirjoitettuna ja väreillä korostettuna vakuutetaan miksi on viisaampaa käyttää kiinteistövälittäjää. Ihmiset ei osta yksityisiltä, eikä heitä suojaa mikään kolmannen asteen kusetukselta blaa blaa. Hän ehdotti että antaisin asunnon hänelle myyntiin kun se on vähän niin kuin hänen toimialueellaan (70 km sivussahan ei ole juuri mitään). Lähetin hänelle sähköpostin, jossa kerroin että hän voi ottaa minuun yhteyttä jos löytää sopivan ehdokkaan niin voidaan tehdä kaupat, mutta varsinaista myyntisopimusta en tee sillä myös pari muuta välittäjää on talon myynnistä tietoisia. Laitoin vielä ehdotuksen progressiivisesta välityspalkkiosta, jossa hänen osuutensa olisi kasvanut sitä voimakkaammin, mitä paremman hinnan hän olisi saanut.

Tästä ilmeisesti hieman tuohtuneena sain vastauksen "kuulehan" -asenteella, että kiinteistövälittäjä ei voi tehdä mitään myymistä ilman kirjallista sopimusta. Sain nyt ehdotuksen rinnakkaismyyntisopimuksesta, jossa voin itse jatkaa asunnon myymistä. Myyjän asenne oli kuitenkin koko ajan sen verran päällekäyvä, etten viitsinyt enää edes vastata hänelle. Muutamaan viikkoon ei kuulunut mitään. Sitten tuli mainoskirje asunnoista, jotka hänellä on myynnissä. Tämä nettiä käyttämään opetellut patruuna lähettää ilmeisesti säännöllisen spämmimeilin kaikille, jotka on kertyneet hänen yhteystietoihinsa. Tämän hän kuitenkin tekee gmailin kautta. Ehkä hän tietää itsekin, ettei hänen työnantajansa hyväksyisi hänen menettelyään.

Hienoa työtä JYA Housing LKV - pitäisikö teidän hieman panostaa henkilöstön koulutukseen.

16. lokakuuta 2008

Ekologinen jalanjälki

Nyt kun kaikki höpöttää ekologisuudesta, ekologisen jalanjäljen koosta, jätteiden lajittelusta, kierrättämisestä, vastuuntuntoisesta ostokäyttäytymisestä ja muusta omatuntoa pönkittävästä hyvyydestä niin mietitäänpä asiaa vähäsen.

Jos oikeasti ruvettaisiin jakamaan ekologisuudesta palkintoja niin nehän pitäisi antaa opiskelijoille, työttömille, sairaille ja eläkeläisille vaikka ne tunkis joka ainoa jätteensä suoraan tuuletusikkunasta pihalle. Miksikö näin? Tälle porukalle jää tuesta/eläkkeestä asumistuen lisäämisen ja vuokran vähentämisen jälkeen kouraan pari sataa euroa kuussa. Lisäksi heillä voi olla jotain muuta satunnaista tulonlähdettä joskus, mutta ei mainittavasti. Heillä on niin vähän rahaa, että he ostavat ruokaa sen mitä tarvitsevat. He eivät ajele ympäri maakuntaa ostoksilla vaan kävelevät lähimpään kauppaan ja ostavat tarjouksessa olevia viimeisellä myyntipäivällä olevia tuotteita (jotka nekin muuten menisivät ilman persaukisia ihmisiä roskiin). He ostavat uusia vaatteita vain sen mitä tarvitsevat. Sanotaan vaikka 7 paria sukkia vuodessa, muutamat alusvaatteet, parit housut ja pari paitaa. Nekin ehkä kirppikseltä.

Tälle porukalle jää siis ruokaan, viiniin, lauluun ja naisiin vuodessa vaikkapa 2000 - 4000 euroa. 3 tuhatta euroa menee ruokaan joka menisi muuten roskiin tai se on muuten halpaa, eli ei ympäri maailmaa kuljetettua vaan lähiteurastamon tarjousmakkaraa, halvinta leipää ja papusoppaa. Tällaisen ihmisen vuoden ostokset mahtuvat kerralla pieneen hiaceen ja puolet siitäkin tulee hanurista ulos maatuvana luonnontuotteena.


Entäs sellaisen ihmisen ekologinen jalanjälki joka niistä jäljistänsä suureen ääneen toitottaa. Työmatka ajoa tulee tietenkin vähintään 50 tuhatta kilometriä vuodessa. Autoahan vaihdetaan kolmen vuoden välein vähemmän saastuttavaan 150 hevosvoimaiseen mukavuusmalliin. Piruako siitä että yhden auton valmistaminen saastuttaa saman kuin vanhalla autolla 20 vuoden ajaminen! Uus auto tuodaan vaikka laivalla toiselta puolelta maailmaa ja vanha kuskataan jonnekin sulattamoon jonka piipuista ei muuten tule kukkasia. Nostakaa hattua niille jotka ajavat vanhoilla savuttavilla autoilla, he ovat autovalmistajien lobbareiden puheista huolimatta melko ekologista porukkaa.


Mitäpä muuta nämä ekologisuuden äänitorvet sitten tekevät. Heistä ne jotka pitävät asiasta suurimman metelin, tienaavat eniten. Jos pariskunta joka tienaa 2500 - 5000 euroa kuussa kumpainenkin elää tulojensa mukaista elämää niin siinäpä vasta on helvetti irti. Vaikka kuinka ajatellaan luontoa niin rahan polte vie voiton. Pariskunta (tai perhe) jonka yhteiset tulot ovat vaikka 6000 euroa kuussa, kuluttavat vuodessa noin 70 000 eurolla. Kymmenkertaisen määrän verrattuna eläkeläiseen tai työttömään. Onko heidän ostokset sitten lähipellon savesta taputeltuja tai puusta käsin veistettyjä.


Miettikää nyt s**tana omilla aivoillanne ennen ku tulette sanomaan, että ei tota laiteta tavallisten roskien sekaan vaan ne kerätään erikseen jne... Paskapuhetta suurin osa koko ekologisuudesta. Mitä oikeita toimia päättäjät tekee asialle? Kannustavatko he pidentämään vaikka auton elinkaarta? No eihän se palvele markkinoita, joten ei niin voi tehdä. Entäpä päättäjäpariskunta, mikäpä heidän oman ekologisen jalanjälkensä koko on? Yhdessä tienataan yli kymppitonni kuussa ja koko rahalla eletään. Ostetaan kalliita esineitä, nautitaan kulttuurista ja ulkomaisista ruuista ja lennellään vähän katselemaan miten köyhät elävät muualla.


Jos ne ei ajattele oikeasti ekologisesti ketkä sitä ajattelutapaa yrittää meille muille myydä, niin miks meidänkään pitäis niin ajatella? Miltäs kuulostais haittavero kaikille tuotteille, jonka määrä olisi suoraan suhteutettu rahtimatkan pituuteen? Entäpä haittavero jonka määrä perustuisi laitteen käyttöikään? Sitä isompi vero mitä lyhyempi oletettu käyttöikä on - kännykällä ja digikameralla vuosi. Minä kannan oman korteni kekoon sillä, että teen mitä huvittaa. Se on melko ekologista.

15. lokakuuta 2008

Sairaan hienoa syksyä

Oli aamulla oikein pakko pysähtyä räppäämään valokuva kun oli niin upee ilma aamulla. Kuva on Hämeen Härkätien varrelta Pajulan kylän kohdalta otettu. Ihan sama mistä on, mutta näky oli upea ja onneks sain siitä osan kuvaankin.



Tällaista näkyä kun katselee työmatkalla niin rupeaa tekemään mieli joka paikkaan, mutta ei toimistoon.

1. lokakuuta 2008

Muistilista web-sivujen tekijälle

Seuraava sisältää määrittelyn Yritys x:n verkkosivuista. Mitä tehdään, miten ja millä aikataululla.Tämä on kirjoitettu lähinnä itselle muistilistaksi, mutta jos joku siitä saa jotain itselleen niin onnea vaan.

Projektin yleiskuvaus

  • Toimintaa ja markkinointia tukevat web-sivut.
  • Vaatimukset
    • Helposti muistettava oma osoite.
    • Markkinointia tukeva ja edistävä sisältö.
    • Hyvä hakukonelöytyvyys.
    • Edullinen palvelintila riittävin ominaisuuksin.
    • Yksinkertainen rakenne, joka säilyttää loogisuuteensa sisällön kasvaessa.
    • Ylläpitojärjestelmä sivujen muokkaukseen.
    • Sähköposti (+webmail).
    • Sisällön pitää täyttää nykykäyttäjän vaatimukset.
    • Sivujen hengen pitää noudattaa yrityksen imagoa.
    • Käytettävä aika ja raha on puristettava optimiin. Käytetään vapaan lähdekoodin ohjelmistoja jos se on mahdollista ja tukee käyttötarkoitusta.

  • Aikataulu. Sivut on saatava verkkoon hosumatta, kuitenkaan viivyttelemättä. Eri vaiheille määritellään tavoiteaikataulut ja joka tapaamisessa sovitaan seuraavan tapaamisen tarkoitus ja ajankohta.
  • Tiedottaminen. Sivustosta tiedottamisesta pidetään oma neuvottelu, sovitaan budjetista ja sopivista menetelmistä.

Domain ja palvelintila

Osoitteen pitää olla helposti lausuttava ja muistettava, mutta myös kuvaava. Esimerkiksi yritysx ja päätteeksi net tai fi. Huomioon pitää ottaa se, että mikä kuva yrityksestä halutaan välittää, ketkä ovat kohderyhmää ja miten osoite sointuu suussa. Väliviiva ei kuulosta osoitteessa ikinä hyvältä. Yleistyksenä voi sanoa, että net on rento ja fi on virallinen (net=network, com=commercial, fi=härmäläinen, eikä mikään hottentotti).

Palvelinhotellin pitää tarjota riittävä tila ja ominaisuudet oletettaviin tarpeisiin, sekä helppo siirtyminen laajennettuun palveluun tarvittaessa.

Domain ja web-hotelli hankitaan palveluntarjoajalta, jonka hinta suhteessa palveluihin ja luotettavuuteen palvelee parhaiten asiakkaan tarpeita.

Lisäarvoa valittavalle palveluntarjoajalle tuo ylläpitopalvelut, esimerkiksi cPanel-hallintapaneeli, jonka kautta onnistuu helposti monet, muuten työläät ylläpitotoimet. Esimerkiksi tietokannan luonti, salasanasuojatun osion tekeminen, statistiikan kerääminen ja lukuisat muut erikoistoiminnot ovat muutaman klikkauksen takana.

Sisällönhallintajärjestelmä, rakenne ja ulkoasu

Ylläpitojärjestelmä valitaan ensin, sillä se saattaa vaikuttaa muihin myöhemmin tehtäviin ratkaisuihin. Ylläpitojärjestelmä valkataan esivalitusta joukosta, esimerkiksi: Joomla, CMSimple, ModX. CMSimple ei tarvitse tietokantaa, eikä paljoa osaamista, joten se sopii pienille sivustoille. Joomlan kaltaisessa järjestelmässä sitten taas riittää potentiaalia isompaankin sivuston venyttämiseen.

Rakenne valitaan sisällön määrän ja halutun toiminnallisuuden mukaan. Valinnassa on hyvä ottaa huomioon se, että millaisiin rakenteisiin kohderyhmä on tottunut. Paras on se, jota kaikki osaavat käyttää. Turha kikkailu on hanurista.

Ulkoasu ei sinänsä vaadi juurikaan suunnittelua, vaan yrityksen graafisen ohjeistuksen luovaa soveltamista. Mikäli ohjeisto puuttuu, panostetaan suunnitteluun ja kirjoitetaan ohjeisto webiä varten.

Sisältö

Sisältöä ei yleensä ole valmiina, vaan sen oletetaan tulevan sivutuotteena. Sivujen valmistajan kannattaa kehittää toimintatapa, jolla yrityksestä ongitaan tietoja tehokkaasti. Yrittäjä osaa vastata tarkasti yksilöityihin kysymyksiin, muttei yleisluontoisiin.

Kaikkia kysymyksiä ei kannata kysyä kerralla, vaan jakaa niitä eri tapaamisiin ja vaikka soittaa silloin tällöin. Tällöin voi samalla kertoa edistymisestä ja asiakas kokee enemmän osallistuvansa projektiin.

Kysyä voi vaikka seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Mikä on yrityksen virallinen nimi, y-tunnus ja osoite.
  • Mitä yhteystietoja asiakkaat voisivat kaivata, kontaktihenkilöiden nimet ja yhteystiedot.
  • Aukioloajat
  • Mikä on yrityksen toimiala.
  • Onko yritys erikoistunut johonkin toimialallaan.
  • Tuotteet ja/tai palvelut, sekä toiminnan ydin.
  • Onko yritys suorittanut sertifiointeja tai käyttääkö se sertifioituja materiaaleja.
  • Onko yritystä tai sen tuotteita palkittu (tai yhteistyökumppaneita jos se on oleellista).
  • Erottuuko yritys kilpailijoistaan jotenkin.
  • Keitä yritys palvelee. Yksityisiä, yrityksiä, kuntia ja valtiota vai kaikkia?
  • Millainen käsitys yrittäjällä itsellään on kohderyhmästään?
  • Milloin yritys on perustettu
  • Onko yritys vaihtanut nimeä? Laajentunut? Fuusioit unut? Jakautunut? Mikäli joku edellisistä osui kohdalleen niin historia-sivun kirjoittaminen on aiheellista.
  • Mitä tietoa asiakkaat kysyvät soittaessaan yritykseen? Tee lista asioista ranskalaisin viivoin.
  • Tapahtuuko yrityksessä asioita, joista olisi hyvä tiedottaa asiakkaille (ajankohtaista-osion tarve ja päivitettävyys)?
  • Kuuntele tarkkaavaisesti! Keskustellessa tulee esille paljon mielenkiintoisia asioita, joista voi esittää lisäkysymyksiä.
Kuvat

Sovitaan oikean valokuvaajan käytöstä - epäselviä pokkarikuvia ei käytetä. Jos yrityksen toiminta ja tilat eivät ole hyvin kuvin esiteltävissä tai jos katsotaan yleisten kuvaelementtien tukevan paremmin markkinoinnillista näkökulmaa, ostetaan kuvat kuvapankista. Royalty free kuvia voi valita muutaman euron kappalehintaan satojen tuhansien kuvien valikoimista. Itse rakennan myös omista amatöörikuvista kuvapankkia (kuvalaari.net), joista voin valita kuvituskuvia omiin ja tuttujen tarpeisiin. Tee myös media-sivu, josta yhteistyökumppanit voivat ladata suuriresoluutioisia logoja, kuvia, graafisen ohjeiston ja muuta mahdollisesti tarpeellista aineistoa.

Jos yrityksen historiasta on mielenkiintoista kuvamateriaalia, niin niitä tulee käyttää lisäsisällön rakentamiseen. Ihmiset ovat luonnostaan uteliaita ja se pitää muistaa jos heille yritetään keksiä tarjottavaa.

Tapio Rautavaara laulaa ja soittaa kitaraa Hämeenkulman kahvituksessa Letkun kylässä.

Sähköposti

Sähköpostit kannattaa suunnitella yleisiä käytäntöjä noudattaen. Yrityksellä on hyvä olla jokin yleinen osoite, esimerkiksi asiakaspalvelu@yritysx.fi, joka on helposti löydettävissä sivuilta. Henkilökunnan osoitteet yleisen käytännön mukaan etunimi.sukunimi@yritysx.fi. Palvelimen valinnassa tulee pitää yhtenä kriteerinä sopivanlaisen web-meilin saatavuus. Asiakkaalle voi suositella vanhojen viestien ajoittaista kopioimista ulkoiselle kovalevylle ennen niiden poistamista, sillä sähköpostissa sovitut asiat ovat sitovia ja niitä voidaan tarvita todisteeksi mahdollisissa riitatilanteissa.

Hakukoneoptimointi

Sivuille ei tarvitse tehdä varsinaista hakukoneoptimointia, mikäli optimointi on lähtökohtana sivujen suunnittelussa alusta alkaen. Korjauskierros on silti tehtävä myöhemmin, jossa viilataan yksityiskohtia paremmin web-hakuja vastaaviksi.

Webissä asiat pitäisi kertoa lyhyesti ja kaikki turha teksti pitäisi karsia pois. Se on hyvä, mutta petollinen ajattelutapa. Monesti se vähä asia tiedetään jo, ja sivuilta tullaan hakemaan lisätietoa. Optimoinnin kannalta on sivut hyvä pitää sopivan pitkänä niin varmistetaan riittävästi avainsanoja hakukoneille ja sisältöä lukijoille.

Jos budjetti ei salli ammattilaisen käyttöä optimointiin niin ihan maalaisjärjelläkin pärjää pitkälle. Laadukas sisältö on se, jonka asiakkaat löytävät. Ei ole väliä jos joku kiilaa hakukoneessa edelle tarjoten huonompaa sisältöä, ennen pitkää osat vaihtuvat.

Optimointi yritysx.net -sivustolla:

  • Metatiedot kuntoon, hakusanat ja sivukuvaus.
  • Title-tietojen pitää olla kuvaavia ja selkeitä.
  • Sivujen nimeäminen. Sivun nimi voi olla pidempikin, kunhan se on sivun sisältöä kuvaava. Esimerkiksi: antiikki-huonekalut-ja-astiat.html
  • Sivujen otsikointi kuvaavasti kuten sivujen nimet. Otsikkoteksti vaikuttaa suoraan hakutuloksiin, eikä siten pidä ajatella otsikoita pelkkinä tyyliseikkoina. Sivuille jaetaan pääotsikon lisäksi myös alaotsikoita.
  • Varmista riittävä määrä oikeanlaisia avainsanoja. Lue tekstit vielä sivujen valmistuttuakin kuukauden ja kahden päästä läpi ja listaa mitä avainsanoja löytyy ja mitä yrityksen toimintaan liittyviä avainsanoja jää puuttumaan. Seuraa analytiikkaa ja katso millä hakusanoilla ihmiset oikeasti tulevat sivuille. Mieti mitä pitää korostaa, mikä on vähemmän merkityksellistä ja mitä parannuksia voisi tehdä.
  • Kuvan nimi ei kannata olla _img25256.jpg jos kuva esittää vaikka Tapio Rautavaaraa. Kuvan nimi esimerkiksi Tapio-Rautavaara-soittaa-kitaraa.jpg. Kuvan alt-tekstistä pitää löytyä kuvan informaatio, sillä hakujen lisäksi siitä on hyötyä niille, jotka eivät kuvia näe. Kuvaavien kuvien alle laitetaan kuvateksti, sillä ne parantavat näkyvyyden lisäksi sisällön nopeaa sisäistämistä. Lehdestäkin tulee ensin selailtua kuvia ja kuvatekstejä.
  • Etsi yrityksen historiasta kuvia. Se tuo sivuille jotain mielenkiintoista luettavaa ja historiassa saattaa olla jotain hakujen suhteen arvokastakin tietoa. Esimerkiksi yrityksen 10-vuotis kahvituksessa esiintynyt Jope Ruonansuu tai liian hapokasta -tyyppi. (Katso Letkun Puodin historian havinaa -alasivuja - nämä tuovat paljon kävijöitä)
  • Tee avainsanoista linkkejä asiallisiin sivustoihin, siinä määrin missä se palvelee käyttäjiä. Linkitä yhteistyökumppaneihin ja pyydä heitä linkittämään takaisin. Epäasiallisiin keinoihin ei kannata sortua, mutta osoitetta voi käyttää esimerkiksi foorumeilla allekirjoituksessa.
  • Sivujen sisältöä pitää päivittää säännöllisesti. Vanhoja tekstejä kannattaa siirtää arkistoon poistamisen sijasta.
  • Oleta, epäile ja kokeile. Älä jätä mitään huonosti tehdyksi. Älä piilota sisältöä hakukoneilta kuviin ja flashiin.
  • Tee silloin tällöin kierros tekemilläsi sivuilla. Näet virheet ja puutteet paremmin kun sivujen tekemisestä on kulunut hieman aikaa.

Aikataulu

Aikataulu sovitaan niin että se on ripeä, mutta ei liian ripeä. Nettisivujen tekemisessä pitkäjänteinen ja huolellinen työ kannattaa.

  • 00/00/00 Palaveri, sovitaan projektille puitteet ja rajat. Pidetään pieni ideariihi, jossa tuodaan esille asiakkaan ja sivuston tekijöiden ideoita ja näkemyksiä. Muistiinpanot myös hylätyistä ideoista.
  • 00/00/00 Palaveri. Esitetään kustannusarvio ja sovitaan sen perusteella toteutettavat asiat.
  • 00/00/00 Yritysx.fi -osoite varataan ja perustetaan yritykselle etunimi.sukunimi-, myynti- ja muut oleelliset sähköpostitilit.
  • 00/00/00 Sivujen rakenne lyödään lukkoon ja päätetään puitteet ulkoasulle.
  • 00/00/00 Ulkoasun hyväksyntä.
  • 00/00/00 Sivusto sisältö tarkastukseen. Asiavirheet ja muut korjaukset ja sivuston julkaisu.
  • 00/00/00 Sivuista ruvetaan tiedottamaan muun markkinoinnin ohessa.
  • 00/00/00 Kysely, parannetaanko, muutetaanko, kehitetäänkö?

Yhteenveto

Loppukommentti

Listasta jäi tarkoituksella puuttumaan yksi tärkeä asia - vuorovaikutteisuus. Nykyaikaisen web-markkinoinnin lähtökohtana pitäisi olla se, että miten asiakkaiden kanssa päästään vuorovaikutukseen. Staattiset web-sivut ovat web 1.0:aa ja mennyttä aikaa. Pienen yrityksen ei kannata perustaa esimerkiksi keskustelupalstaa, mutta se voi sopia omasta alueesta vaikkapa jonkin toimialueen keskustelupalstan kanssa. Yhteistyö kannattaa aina.